Päivän ruoka/ food of the day (2)

Ei kovin 1700-lukuista, mutta loppiaisen kunniaksi kuitenkin herkullinen voileipäkakku ja appelsiiniboolia.

Not very 18th centurish but still - a delicious sandwich cake with orange punch on the day of Epiphany is a real treat.

Päivän ruoka/ food of the day (1)

Elävöittääkseni jo melkein lakannutta blogiani ja isompia näytettäviä kokonaisuuksia odotellessani perustin "päivän ruoka"-sarjan, jossa on kartanoon tekemiäni ruokia tai muuten vain valmistettuja ruokia tai ruoka-aineksia, jotka eivät enää millään mahdu kartanoon.

Ensimmäinen päivän ruoka on liha-sienipata, mukavan täyttävä lämmin ruoka kylmänä talvipäivänä. Näillä aineksilla pitäisi pata syntymän.

To give some life to my almost ceased blog and while waiting more rooms or other bigger "sceneries" to show I decided to start a series of "food of the day" presenting food or ingredients for a course made for the manor or made "in general" but not managed to squeeze in tne manor.

The first course is a beef and mushroom stew. A nice warm food for a cold winter day.

Herrasmiehen työhuone/ Gentleman's stydy

Herrasmies toki tarvitsee oman työhuoneen, ihan omaan käyttöön ja jonka ei tarvitse olla aina ihan siisti. Siellä voi tutkia maailmaa kirjallisuuden ja karttojen avulla, suunnitella matkoja, hoitaa laajaa kirjeenvaihtoa ja vetäytyä syrjään seurustelusta vieraiden kanssa.

A gentleman needs a special stydy, for his own exclusive use and which does not have to be always tidy. There a master of the manor can explore the world via literature, maps, plan travels, manage wide correspondence and whitdraw from social duties.

Herrasmiehen työhuone sijaitsee ruokasalin takana. Huone heijastuu tilapäisesti oven edessä olevasta peilistä.

Gentlemen's study is located behind the dining hall. The room is reflected on the mirror situated temporarily in front of the door.

Kirjoituslipasto oli ylellisyyshuonekalu. Se oli hienoa puutyötä ja edusti puusepän ammattitaitoa. Lipastossa oli yleensä useita salalokeroita. Tässä pöydässä on kääntölevy.

A writing desk was a luxury furniture with fine woodwork and crafmanship. It usually contained many secret compartments. This piece has a folding table desk.

1700-luvulla kirjeiden kirjoittaminen ja taidon opetteleminen oli arvostettua. Kirjeet olivat yläluokan tärkein kommunikaatiomuoto ja ne yhdistivät valistuksen ajan eurooppalaista sivistyneistöä. Vilkas kirjeenvaihto oli 1700-luvulla kunnia-asia. Työ- ja ystävyyssuhteiden hoitamiseen kirjeitse saattoi upota viikossa useita tunteja. Kirjeillä ylläpidettiin perhe- ja sukulaisuussiteitä sekä vaalittiin ystävyyssuhteita. Perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisivät kirjeitse. Kirjeet toivat tietoja tuoteuutuuksista ja muodista, ja niiden avulla tilattiin luksustuotteita. Maailman eri osiin ulottunut ammatillinen kirjeenvaihto oli usein monipuolista ja tieteellisesti kiinnostavaa. Suosituskirjeet auttoivat uusien suhteiden luomisessa. Kirje oli myös kasvatusmuoto. Tytöt ja pojat kirjoittivat vanhemmilleen ja harjoittelivat samalla kirjeenkirjoituksen tekniikkaa ja aikuisten käyttämiä puheenparsia.

In 18th century writing letters was much appreciated. Letters were an important form of communication among the upper class and they united European intelligentsia of the Age of Enlightenment. A lively correspondence was a matter for honour for ladies and gentlemen of the 18th century. Taking care of personal and social matter via correspondence could take several hours per week. Letters maintained relationships with family and relatives and friends. News on family and society, gossip and rumours spread fast with letters. Letters brought also information on new products, fashion and luxury goods were ordered with them. Professional correspondence reaching all parts of the world was diverse and scientifically intriguing. Letters of recommendation helped to create new connections and opportunities. A letter had an also an educational purpose. Young children often wrote letters to their parents and practised at the sam time technique of letter writing and idioms used by adults.

Nykymuotoinen postikortti syntyi 1700-luvun lopulla, jolloin Ranskassa ryhdyttiin välittämään viestejä painetuilla avonaisilla kuvakorteilla. Postikorttien teollinen painattaminen toistuvina samanlaisina sarjoina alkoi. Vanhimmat kortit olivat puupiirroksia, mutta samalla korteissa esiintyi käsin tehtyjä yksilöllisiä piirroksia ja maalauksia.

The present-day postcard was created in 18th century when French begun to pass on messages on printed open picture cards. Industrial printing of postcards as similar recurrent series started. The oldest postcards were woodcuts but at the same time postcards featured hand-made individual drawings and paintings.

1700-luvun kirja oli arvokas omistus. Kirja oli monipuolinen kaunis esine ja sen valmistui oli taidekäsityötä. Lukeminen ja kirjallisuuden harrastaminen laajenivat 1700-luvulla ja kirjallisuuden tarve lisääntyi. Syntyi uusi kirjallisuuden laji, romaani, jonka luojana oli jo 1600-luvulla Cervantes. 1700-luvulla Euroopassa koettiin kirjallinen kukoistuskausi, jolloin kehitettiin uudenlaisia kertomisen tapoja. Kertomukset olivat keino maailman hahmottamiseen. Romaani osoittautui erittäin hyväksi valistusaatteen mediaksi kahviloiden ja sanomalehtien ohella. Fjärilsgårdin kartanosta löytyykin runsaasti muistelmaromaaneja, kirjeromaaneja, elämänkertoja, päiväkirjoja, matkakertomuksia, historiallisia romaaneita. Valistuksen ajan romaanit käsittelivät mm. sosiaalista muutosta, poliittista satiiria, maanosien tutkimusta. Rakkausromaaneilla ja sentimentaalisilla kertomuksilla kuin myös goottilaisilla romanttisilla kauhukertomuksilla oli paikkansa. Näitä lukivat kaikenikäiset ja molemmat sukupuolet. Nämä kirjat ovat aina joko kirjastosta tai isännän työhuoneesta ”lainassa”: Daniel Defoe 1719: Robinson Crusoe Voltaire 1752: Micromegas. Maailman ensimmäinen science fiction-romaani, joka kertoo avaruusmatkustajista, jotka vierailevat maapallolla. Denis Diderot (toim.) 1751–1772: Ensyklopedia. Maailman ensimmäinen tietosanakirja. Jean-Jacques Rousseau 1762: Julie, eli uusi Heloise; 1762: Emilie eli kasvatuksesta. Horace Walpole 1764: Otranton linna. Maailman ensimmäien goottilainen kauhukertomus. Johann Volfgang von Goethe 1774: Nuoren Wertherin kärsimykset. Romantiikan aikakauden alku.

A book was and valuable possession in 18th century. A book was a versatile, beautiful object with literature and elaborate drawings or paintings, with decorated leather covers and the whole product was created as artwork. Reading and literature as a hobby spread especially among the upper class and the need for literature increased. A new category of literature was created, namely a novel, the inventor of which was Cervantes with his novels in 17th century. Europe of the 18th century experienced a literary hay day creating new ways of storytelling. Stories turned out to be useful way to perceive the world. A novel was a very efficient media of the Enlightenment along with cafeterias and newspapers. The bookshelves of the Fjärilgårds manor are stuffed with memories novels, letter novels, biographies, diary novels, travel stories, historic novels. The novels of the Enlightenment dealt with social upheaval, political satire and geographical exploration. Romantic love and sentimental novels as well as gothic romantic horror stories had their place. They were widely read by all ages and men and women. These books are always “lent” from the library or the study of the master of the manor: Daniel Defoe 1719: Robinson Crusoe Voltaire 1752: Micromegas. The first science fiction novel of the world, featuring space travelers visiting earth. Denis Diderot (ed.) 1751–1772: Encyclopédie. The world’s first ensyclopedia. Jean-Jacques Rousseau 1762: Julie, ou la novelle Heloise; 1762: Emile. Horace Walpole 1764: Castle of Otrantrio. The first gothic horror story in the world. Johann Volfgang von Goethe 1774: The sorrows of the young Werther. The beginning of a romantic era of novels.

Satunnainen punssi silloin tällöin ja hieman pikkuleipiä tekee hyvää terveydelle.

An occasional punch now and then with bisquits is good for health.

Seinällä komeilevat itseoikeutetusti kuningas Kustaa III puolisonsa kuningatar Sofia Magdalenan kanssa.

On the wall pose king Gustav the third and the queen Sofia Magdalena.

Ensimmäisiä karttoja tekivät jo babylonilaiset savitauluilleen, josta kartografia kehittyi eteenpäin. 1700-luvulla kartografia jatkoi kehittymistään ja sitä luonnehti tarkkuus. Hirviöt, leijonat ja meren kuohut katosivat kartoista ja korvautuivat asiasisällöllä ja koristeet jäivät kartan reunoille tai kartussiin. Kartanossa on karttoja joka lähtöön - maailmankarttoja, eri maiden karttoja, merikarttoja, pitäjänkarttoja, sotakarttoja. Ne heijastavat näkemystä maailmasta. Kartoista on sanottu: ”Kartat ilmentävät näkemystä siitä, mitä on tiedossa ja käsitystä siitä, mitä voi olla tietämisen arvoista”

Earliest evidence of mapmaking is from Babylonian clay tables. In 18th century cartography was well developed characterized by detail and precision. Monsters, lions and swash lines disappeared and were replaced by more factual content. Soon the only decorative features were in the cartouche or in the borders. The map collection of the manor consists of world maps, national maps, nautical charts, village maps and military maps. They reflect the worldview. It has been said that “maps embody a perspective of that which is known and a perception of that which may be worth knowing.”

Heijastuksia työhuoneesta hämärissä.

Reflections of the study on dusk.

Vintti, the Attic

Kartanon kahdestoista ja viimeinen valmistunut huone on vintti. Vintillä tai muussa lämmittämättömässä huoneessa yleensä säilytettiin vaatteita. Täällä niitä myös kuivatetaan sateisella säällä. Vintti toimii myös erilaisten pukeutumisvälineiden säilytyspaikkana ja myös kesäisin pukeutumishuoneena.
The last room of the 12 rooms of the manor is the attic. The clothes were stored at the attic or in another unwarmed room. They are also dried here during rainy weather. In summer the attic also funtions as a dressing room.

Nukkeneito nimeltä Narcissa valmistautuu tässä illalliselle. Puku odottaa tuolilla. Hänellä on 1700-luvun alushame, jota tarvitiin kannattelemaan valtaisan leveitä hameita. Alushame oli tehty valaanluisen kehikon ympärille ja se piti ylhäällä hameen isoja koristeellisia sivuja samalla pitäen etuosan ja takaosan litteänä. Pukemattoman nuken on tehnyt nukketaiteilija Taru.
The lady, named Narcissa, is preparing for a dinner. The gown is waiting on the chair. She has a pannier hoop, a 18th century undergarment which was an essential prerequisite in the support of the exaggerared style for the day - the pannier gown. The aim of the undergarment was to support large decorative sides to an extra ordinary wide skirt whilst retaining a flat front and back. The undressed doll is made by doll artist Taru.

Monenlaista tavaraa säilytetään vintillä, mm. tuohisia koreja. Tuohta käytettiin yleisesti kenkien, saappaiden, reppujen ja korien materiaalina. Kenkinä se ei ollut kovin kestävää, mutta kätevä tekijä valmisti uudet kengät tunnissa. Tuolilla istuu posliininen nukke, jonka vintillä leikkivä lapsi on unohtanut jälkeensä. Nukke on ostettu Tukholman miniatyyrimarkkinoita muutama vuosi sitten.
Many items are stored in the attic, among others baskets made of birch bark. Birch bark was used as a material for shoes, boots, backpacks and baskets. For shoes the material was not very lasting but a handy maker did new shoes in an hour. On a chair sits a procelain doll, left behind of some child of the manor. The undressed doll was bought from miniature fair from Stockholm some years ago.

Jokaisella arvonsa tuntevalla kartanolla on omat kummituksensa. Fjärilsgårdilla on kolme. Yksi kummituksista on vuosikymmeniä sitten elänyt neito, joka heittäytyi epätoivoissaan parvekkeelta, kun häntä oltiin pakottamassa naimisiin väärän kosijan kanssa. Mistä tietekin aiheutui, että oikea kosija hukuttautui kartanon lampeen. Vintin lisäksi heidät nähdään usein yöaikaan kävelemässä yhdessä lammen rannalla kartanon puutarhassa. Kolmannen kummituksen tarinaa ei tunne oikein kukaan, mutta kartanon kummituksista se on kaikkien levottomin - ehkä se on yksinäinen.
Every self-respecting manor has its own chosts. Fjärilsgårds manor has three of them. One of them is a lady lived decennies ago who was about to be forced to marry a suitor who she did not love and she dived into death from a balcony. The right suitor she loved drowned himself to a pond nearby the manor. Besides the attic the ghost couple is seen during the night time walking by the pond in the garden. No one knows the story of the third ghost but it is the most restless of them - perhaps because it is lonely.

Puku valmiina puettavaksi.
The dress ready to put on.

Vaatteet säilytettiin yleensä arkuissa. Jokaisella oli oma arkkunsa ja siinä nimikirjaimet. Koristeellisin ja arvokkain oli ns. morsiuskirstu, johon morsian keräsi tykötarpeita tuleevaa omaa kotia varten. Sinne kerättiin vaatteiden lisäksi mm. lakanoita ja pöytäliinoja. Myös hopeita ja muita arvotavaroita voitiin säilyttää arkuissa.
Useally the clothes were stored in big chests with the initials of the owner. The most decorative and valuable was the bride chest where the bride collected items for her own home: besides clothes also sheets, table cloths etc. Also silver and other valuable stuff was stored in chests.

Vakoissa myös säilytettiin kaikenlaisia tavaroita. Niitä käytettiin myös tavaroiden kuljettamiseen. Hienoimpia olivat ns. kirkkovakat, joissa kuljetettiin raamattua ja päähuivia. Maaseudulla yleensä kierteli koristemaalareita, jotka maalasivat vakkoja ja muita huonekaluja. Sanonta "vakka kantensa valitsee" tulee siitä, että vakkaa ja kantta oli yleensä hyvin vaikea taivuttaa puusta samankokoisiksi.
So called "vakka", a small round or oval box, was also a storing item. They were used also to carry things. The most beautiful were chruch vakkas which were used to store a bible and a head skarf during the church visits on Sundays. On countryside there were travelling decorative painters who painted vakkas and furniture. An old saying " a vakka chooses its lid" meaning along the lines "like minded people fit together" originates the fact that it was very difficult to bend from wood a fitting lid and a vakka.

Vaatteita ja laukkuja.
Clothes and bags.

Peruukkeja suuriin tanssiaisiin. Kartiota, johon on tehty silmänreiät, käytettiin levitettäessä peruukkiin puuteria.
Wigs for great balls. The cone with eye holes was used when powdering the wig.

Vanhat kristallikruunut ja taulut säilytetään myös vintillä.
Old chandeliers and paintings are stored in the attic as well.